sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Treenin tynkää ja kynsivamman parantelua

Riehan kynsi halkesi melkein heti edellisten kisojen jälkeen, kun fiksuna kävelytin sitä ritiläportaita. Sitä paranneltiin sitten rauhassa. Nyt tällä viikolla ollaan taas treenailtu ja ihan hyvin se tuntuu kestävän, vaikka agitreenien jälkeen siitä vielä pala lohkesikin. Se ei kuitenkaan arista sitä, eikä se näy liikkeessä.

Torstaina käytiin siis vähän liitelemässä. Tehtiin pientä radanpätkää, jossa välistävetoja, pakkovalsseja ym. pientä. Ja puomin kontakteja. Hienosti Riesku kyllä pelittää ja kontaktitkin muistui taas mieleen, kun kisoissa ne oli "vähän" sinne päin.

Kaikista ihaninta oli kuitenkin, kun pikku-T pääsi tekemään pienen radanpätkän. Se oli niin onnellinen :). Ja ihan pätevästi se teki ja kääntyi, toki joukossa oli pari omaakin estevalintaa :).


Perjantaina tokoiltiin kisatokovuorolla:

Ohjattua: Yritettiin keksiä keinoja lopun vinouden karsimiseen. Jätin sitä istumaan kapulan kanssa, josta kutsu eteen ja pienellä käsiavulla suoristusta. Aika hyvin se alkoi korjaamaan. Tosin jossain vaiheessa yritti tarjota sitä, että istui kyllä suorassa, mutta ei suoraan edessä. Mutta ajatustyötä se teki, pitää vaan erotella nuo eteentulot noudoista, koska kurjaa alkaa nipottamaan muuten hyvästä liikkeestä jos eteentulo on vähän vino. Koska tehtiin me se yksi kokonainenkin ohjattu ja se oli muuten lähes täydellinen.

Tunnari: Ohjatusti. Tarkisteli kapuloita hetken, mutta ei häslännyt. Vauhti oli tosi hyvä ja luovutus kunnossa.

Zeta: Tähän otettiin kaikenmoista häiriköintiä. Niihin Rieha ei reagoinut millään lailla ja myös topit oli erinomaisia. Stopeista seuraamiseen lähtöjä piti treenata hetken veran, koska niissä meinasi ennakoida. Mutta hienolla ilmeella ja keskittymisellä teki, ei mennyt lankaan missään vaiheessa.

Seuraamista: Edelleen häiriköintiteema. Eikä sitä edelleenkään saatu lankaan. Tosin häiriköinti näkyy Riehassa siinä, että kun sen pitää keskittyä, niin se alkaa keulimaan. Eli pikkaisen meinasi olla etupainotteista. Lisäksi liikkeille lähdöt oli aikamoista nykimistä, niin treenattiin vielä erikseen. Milloinkahan sitä oppisi, että ensin käsky ja sitten vasta liikkeelle. Ei ihme, jos koira nykii, kun ohjaaja ryntää liikkeelle samaan aikaan käskyn kanssa.

Paikallaolot: Kumpikin meni hienosti, vaikka vieruskaveri nousikin. Istumisessa teputtu hieman etutassuilla, kun palasin viereen.

Kaukot: Näitä tehtiib nyös häiriössä ja pitkästä matkasta. Hyvin oli kuulolla, alan olla aika ylpeä näistä kaukoista :).

Loppuun vielä Viiman terkut, koska ihan muuten vaan :)

tiistai 16. syyskuuta 2014

Tuplanollavoitto, luokkanousu ja piirinmestaruuksista EVL1!

Vissiin se menee niin, että kun onnistuu, niin sitten todella onnistuu. Me tosiaan kisattiin lauantaina agilityä pitkästä aikaa ja tehtiin kaksi voittonollaa. Ja sehän tarkoittaa myös sitä, että seuraavaksi kisataan kakkosissa! Radat oli vielä kohtuullisen vaikeita ykkösen ratoja, eli ihan helpolla ei päästy. Toisaalta se sopiikin meille, pelkällä suoran tykittämisellä olen auttamattomasti hukassa.

Suurin ero aiempiin kisoihin oli se, että oikeasti nyt osasin ajatella, miten Riehaa kannattaisi viedä. Ja uskalsin jopa tehdä vähän erilaisia ohjaussuunnitelmia kuin muut ohjaajat, esim. takaaleikkauksia kohtiin, joihin suurin osa teki valsseja tai persjättöjä. Ehkä alan oikeasti oppia! Kiitos meidän tiistain tehoryhmälle ja Hanna-koutsille :).

A-rata, tulos -17,64 sij, 1/18 ja LUVA



B-rata, tulos -14,39 sij. 1/16 ja SERT sekä luokkanousu


Oli muuten aika huikea fiilis, vihdoinkin agilityssäkin alkaa palikat loksahdella kohdilleen. Välillä ollut aikamoista taistelua, mutta kyllä se joskus palkitaan. Me ollaan nyt niin kakkosluokkalaisia ;)!

Parin viikon huikea kisaputki huipentui vielä sunnuntaina Keski-Suomen tokon piirinmestaruuksiin. Aamusta liikkeelle, parin tunnin yöunilla, kiitos Anna taas kerran seurasta!

Tuomarina kisoissa toimi tiukahko Ralf Björklund ja meidän rivi oli seuraava (liikkeet kolmessa osassa ja suoritusjärjestyksessä):

Paikkaistuminen 0: Oli mennyt maihin n. 1min20s kohdilla. Varmaan vaan unohti. Ja kyllä muuten harmitti, voi elämä...
Paikkamakuu 9: Joku nuuskinta.

Zeta 8: .Hienot jäävät ja tuntui hyvältä. En tiedä, mistä vähennys, aika tiukka arvostelu, kun kaikki jäävät kuitenkin onnistui,,
Luoksetulo 10: Oli hieno!
Seuruu 9: Tykkäsin ja oli parempi kuin viime kokeessa. Hyvä ilme ja häntö pyöri.
Ohjattu 9,5: Jostain vähennys, en tiedä mistä. Minusta hieno ja vauhdikas.

Hyppynouto 9,5: Ehkä oisi saanut olla ripeämmin takaisin?
Tunnistusnouto 8,5: Ei tästäkään mitään tietoa. Nuuski ehkä aika kauan, ja pienesti pyöritti kapulaa tuodessa.
Ruutu 9,5: Minusta oli erinomainen, vastaavalla ollaan saatu kymppejä aiemmin.
Kaukokäskyt 8: Ekaan tupla, kun juuri kiinnitti huomion yleisöön, sen jälkeen ihan sairaan hyvät vaihdot. Tässä alkaa oikeasti olla tekniikka kohdillaan ja se näkyy pisteissäkin, jee :).

yht. 261.5p., 1-tulos, sij. 4/7

Eli mitalisijat meni tuohon paikkaistumiseen. Harmittaa joo, kun muuten meno oli aivan mahtavaa ja normaalilla istumisella pisteet olisi olleet mahtavat. Mutta onhan ykkönen onneksi aina ykkönen, saa olla tyytyväinen. Ja tuomari kehui Riehaa taas niin vuolaasti, tuli kyllä hyvä mieli. Ja onneksi sijoitukset meni loistaville koirakoille ja kavereille, ei harmita :).

Onpa meillä ollut mahtavat pari viikkoa. Harvoin saa juhlia tämmöistä tulostykitystä: 2xEVL1, toinen luokkavoitolla ja KP:llä, VK3-koulari ykköstuloksella ja rotumestaruus ja kaksi voittonollaa agista ja luokkanousu. Aika huikeaa! Ja kertoo aika paljon siitä, millainen monitoimikoira tuo Rieha on. Kiitollinen ja onnellinen siitä, joka päivä.



sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Viestikoe 6.9.,VK3, rotumestaruus ja PM2!

Kisaviikko jatkui eilen Toivakassa viestikokeessa. Tässä kokeessa ratkottiin Keski-Suomen piirinmestaruus ja australiankelpieiden rotumestaruus, joten jännitystä oli tiedossa useallakin rintamalla.
 
Rieha oli ainoa kelpie kisassa, mutta sehän tarkoittaa vaan sitä, että muut ei ole uskaltaneet paikalle ;). Tosissaan puhuttaessa, kelpieitä ei itse asiassa viestillä kisaa tällä hetkellä muita kuin Rieha. Kahdella muulla kelpiellä on koekäyntejä viimeisen 10 vuoden ajalta, mutta niistäkin viimeisin on vuodelta 2011, eikä kellään muulla ole 1-tulosta voittajaluokasta. Tämä on vähän hassua, itse kun olen viestiin niin tykästynyt ja minusta se sopisi ketterille ja nopeille kelpieille tosi hyvin. Ruotissa viestillä kisaavia kelpejä löytyykin vähän enemmän. 
 
Viestikokeissa ilmapiiri on muuten ihan huippukiva, suosittelen lajia siis lämpimästi. Toivotaan, että jatkossa rotumestaruuksista kisaa siis joku muukin parivaljakko. Riehan lapsissa on ainakin potentiaalisia kavereita :).
 
 
Mutta sitten koekertomukseen. Päivä alkoi tottelevaisuudella. Oltiin tokan parin ensimmäinen suorittava koira ja heti kentälle tultaessa huomasin, että Riehalla riitti virtaa vaikka muille jakaa. Koko tottis olikin hieman veitsen terällä oloa, Rieha oli kuin viritetty raketti. Mutta ainakin vauhtia riitti.
 
Seuraamisessa isoin moka tuli ampumisessa. Rieha ei reagoinut laukauksiin, mutta huonosti laukeavan aseen klikkailu sai sen kääntymään ja katsomaan, että mikä siisti juttu siellä on. Tämähän kävi myös viimeksi, eli ilmeisesti pitäisi treenata laukeamattoman aseen ääntä... No, siihen tarvittiin lisäkäsky. Muuten meno oli perushyvää, mutta pikkaisen levotonta. Arvosanaksi taisi tulla hyvä.
 
Jäävät ja luoksetulot sen sijaan olivat aika täydellisiä. Tuomari kehui jääviä erinomaisiksi ja niinhän ne Riehalla onkin. Luoksetuloissa oli vauhtia hurjana ja toisessa taisi vähän törmätä. Näistä kaikista kuitenkin arvosanana erinomainen.
 
Tasamaanoudossa isoin miinus oli oma heitto. Kaksikiloinen kapula ei lentänyt juuri mihinkään, suorastaan hävetti kun se lipesi kädestä. Rieha teki sen sijaan hienoa työtä, laukalla sinne ja takaisin, ei paljon pieni koko hidastanut. Hyppynoudossa menohypyssä hipaisi estettä hieman ja takaisin tullessa isommin, este ihan heilui. Tässäkin oma heitto oli surkea ja kapula tippui aika lähelle estettä, mikä varmaan aiheutti isomman ongelman takaisin hypyssä. Estenouto sen sijaan oli hieno, nopea ja varma, siitä erinomainen. Tosin tämän heitto piti uusia, kun eka meni niin vinoon. Kyllä hävetti oma räpyläkätisyys...
 
Eteenmenoa ollaan ilmeisesti treenattu liian pitkillä matkoilla, kun Rieha ei pysähtynyt ekalla käskyllä, vaan jatkoi matkaa täysiä vielä 10m, ennen kuin meni tokalla käskyllä maahan... Tästä erittäin hyvä... Paikkamakuussa ei ollut ongelmaa, erinomainen.
 
Tottiksesta pisteitä yhteensä 91. Tuomari kehui Riehan nopeutta ja sanoi, että kun pienet epätarkkuudet saisi hallintaan, niin suoritus olisi täydellinen. Rieha oli kyllä aika tuhmalla päällä, suorastaa pursuili, että ei ihme jos näytti välillä aika villiltä :D. Taisipa siellä tulla yksi komennushaukahduskin jossain välissä... Mutta hienot pisteet ja suoritus kuitenkin, tuo asenne vaan sopii pk-tottikseen ja tekee menosta näyttävää.
 
 
Tottiksesta siirryttiin esineruutuun, joka oli aika haastavassa paikassa, tosi jyrkässä rinteessä. Rieha nosti kaksi esinettä kahdella pistolla, mutta kolmannen kanssa meinasi usko loppua. Aika ei sitten siihen enää riittänyt, joten pisteitä 21.
 
 
Viimeisenä oli vuorossa viestiosuus. Lauraa jännitti tässä vaiheessa paljon, mutta täytyy heti sanoa, että ekakertalainen apuohjaaja suoriutui tehtävästään erinomaisesti! Kiitos Lauralle vielä tuhannesti, on aika urheaa lähteä ekaan viestikokeeseen 3-luokkaan ja vielä mestaruuksiin, varsinkin kun takana oli vaan neljä treeniä. Hyvin vedetty!
 
Tottakai itseäkin jännitti, miten Rieha Lauralle juoksee oikeassa kisassa, mutta turhaan. Rieha juoksi kaikki matkat ongelmitta. Pientä miinusta tuli ääntämisestä, mikä tuli esiin ekoilla matkoilla ja erityisesti a-pisteellä. Pikkaisen oli turhan paljon virtaa tässäkin kohden, mutta onneksi pitkän matkan juokseminen sai kelpien vähän rauhoittumaan. Odottelut se oli omaan tapaansa hiljaa ja loppumatkat jo malttoi myös juosta rauhassa.
 
Mutta siis, kaikki koirat juoksivat ja kaikki saivat ykköstuloksen, aika huikeaa. Me saatiin loppupeleissä viestiosuudelta 161p.
 
Yhteensä saatiin kasaaan 273p., 1-tulos, VK3, kelpieiden rotumestaruus ja piirinmestaruushopea.
 
Aika hieno fiilis, meidän toka voittajan koe ja toinen ykkönen. Uskomatonta ajatella, että käyttövalion arvo on enää yhden ykkösen päässä. Rieha on kuitenkin minun ensimmäinen palveluskoirani, eli ihan noviiseja ollaan. Mutta on se vaan niin hieno koira, jonka kanssa on niin helppoa opetella! Pienisuuri kelpie, parhautta maailmassa!

 

torstai 4. syyskuuta 2014

Agit ja EVL1

Tiistaina oli taas agitreenit ja vuorossa oli tämmöinen rata:
 
 
Alku oli suht haastava tuonne 5-putkeen saakka. Alkuun ennakoiva valssi, joka alkoi pelaamaan ok. 3-4 pätkällä sai olla todella tarkkana, ettei Rieha singonnut suoraan 6-putkeen. Oma linja sai olla tosi suora ja haltuunoton selkeä, että onnistui. Pujottelussa oli haastava kulma, mutta kun annoin Riehan itse hakea aloituksen ja vasta sitten leikkasin takaa, niin sujui hienosti. Loppusuora sujui yllättävänkin hyvin ja sain sille hyvä linjan 14-16 hypyille. Toki, jos siinä oisi ollut välistäveto, niin pulassa oisin ollut ;)... Loppusuoralla sai tykittää ja kontaktit A:lla pelasi hyvin.
 
Pihalla treenattiin eteenmenoa ja voihan maahanmeno... Lähti hyvin etenemään, mutta jäi melkein joka kerta leikkiinkutsuasentoon... Huoh, meinasi vähän kiristellä. Loppupeleissä saatiin onneksi niitä oikeita maahanmenojakin.
 
Eilen käytiin Muuramessa Pullaisen Riikan tuomaroimassa tokokokeessa. EVL:ssä oli 8 koirakkoa ja liikkeet oli jaettu neljään settiin, joten aika rivakkaan tahtiin sai koiraa olla hakemassa. Ne pisteet ja selostukset:
 
Paikkaistuminen 9: Pieni tassujen liikuttelu.
Paikkamakuu 9.5: Tässäkin joku tassujen heiluttelu.
 
Luoksetulo 9: Menin ihan sekaisin käskyissä ja annoin viimeiseen pätkään väärän käskyn, Rieha odotti vielä stoppia ja tuli ihan villeillä kenguruloikilla, siitä miinusta.
Seuraaminen 8: Kuulemma olisi tullut enemmän pisteitä jos olisin kävellyt vähän rauhallisemmin, erityisesti käännöksissä. Omaan makuun oli vähän pliisu, vaikka tokoon aika nappi. Yksi outo jätätys siellä tuli, otti ilmeisesti häiriötä takana olleista katsojista
Ohjattu 9: Hieman vino eteentulo.
 

 

 
Metallihyppynouto 7.5: Palautti ravilla ja tuplakäsky sivulle tuloon.
Zeta 10: Jee!
 

 
Kaukot 10: Siis aivan uskomatonta, ne oli hienot!! Ei olla ikinä saatu voi-evl:ssä kaukoista kymppiä, nyt on sekin plakkarissa! Ja tietysti juuri näiden video epäonnistui surkeasti, niin minun karmaa, alla olevassa näkyy suttuisena vain kaukojen alku...
Ruutu 10: Pätevää!
Tunnari 6: Nosti oman heti, mutta tiputti ja haisteli muita ennen kuin toi oman, pientä pyöritystä oli myös.
 

 

 

 
Yhteensä saatiin pisteitä 283,5 1-tulos, kunniapalkinto ja sijoitus 1/8.
 
Olipa hauska koe, Rieha oli niin huippu. Se oli tosi hyvin kuulolla ja teki vauhdikkaasti ja sillä sille niin ominaisella asenteella. Pieniä teknisiä viboja oli, mutta silti huikeita onnistumisia. Se sai taas paljon kehuja ja ihan ansaitusti :).


maanantai 1. syyskuuta 2014

Se vie ja se vie

Tänään Lauran kanssa neljännet yhteiset viestitreenit. Kuvio alkaa jo olla tuttu meille kaikille ja mukavasti on sujunut, ainakin näin treeneissä :). Tosipaikka onkin sitten pian edessä...

Tänään kuitenkin juoksutettiin Riehaa taas viisi pätkää parin siirtymän kera. Tuike oli mukana minun päässäni ja toimitti erinomaisesti häiriökoiran virkaa :). Pääpaino treenissä oli taas lähetyksissä ja niiden hallinnassa. Nipottaminen ja tiukka kuri alkaa näkyä ja niin pahaa sinkoilua ei enää ollut ilmassa. Tosin meinasi se kerran minun päästäni karata jo ennen seuruuta, mutta tuli takaisin kutsuttaessa.

Olen huomannut, että mitä rennommin olen lähetyksissä, sitä rennommin myös Rieha ottaa. Eli semmoinen hengailuasento ja korostetun rauhallinen meno, niin kelpikin rentoutuu. Kokeissa toimii myös, vaikka siellä aina niin kauheasti jännittääkin. Laurakin toteutti samaa tänään, ilmeisen hyvällä menestyksellä.

Juoksupätkissä ei ollut taaskaan mitään ongelmaa, eikä ääntäkään kuulunut tällä kertaa. Tässä pätee taas se, että mitä enemmän treenaa, niin sitä paremmin sekin sujuu. Jännä, eihän treenin määrä yleensä korreloi onnistumisien kanssa ;).

Mutta näillä nyt mennää ja katsotaan, mihin se riittää :).